Todellinen vihreys ei kasva ruukussa keskustassa, vaan maakuntien mullissa

Filosofi John Locke kirjoitti teokset “Kaksi tutkielmaa hallinnosta” sekä “Tutkielman inhimillisestä ymmärryksestä” (1689). Jo tähän aikaan Locke ymmärsi puolustaa ihmisen empiiristä näkemystä tiedon hankinnassa. Ihmisen mieli määriteltiin olevan kuin tyhjä taulu (“Tabula rasa”), johon kokemukset ja huomiot kartuttavat tietoisuutta. Hän uskoi, että yhdenkään ihmisen ymmärrys ei voi olla suurempi kuin elämän kokemusten summa.

Uusia lakeja on nyt säädetty, joissa esimerkiksi turpeen tuotanto on ajettu alas. Ihmisiä kannustetaan koko ajan siirtymään fossiilittomiin ratkaisuihin kertomatta kuitenkaan syytä miksi näin toimitaan Suomessa? Uusiutuvien energiamuotojen osuus meillä kaikesta energiantuotannosta on nyt noin 42%. EU-maiden keskiarvo on hieman alle 20%. Saksalla sama luku on 17% (ec.europa.eu/eurostat). Suomen kansalaisena en näe ainuttakaan syytä miksi Suomen tulisi tuottaa sähköä merkittävästi enemmän uusiutuvilla energiamuodoilla, kun Saksa painaa hiiltä uuniin kuin sota-aikana ikään. Jos olisin Euroopan ilmastosheriffi, Merkel joutaisi välittömästi putkaan.

Toinen älyttömyys on bensaveron korotus. Ei paljoa mieltä lämmitä, että sähköpyörän saa ostettua valtion tuilla, kun kauppaan, harrastuksiin, töihin ja viikonlopun saunailtaan on matkaa useita kymmeniä kilometrejä. Ja tässä ei vielä tarkasteltu sitä mitä kaikki tämä tarkoittaa kuljetusyrittäjille. Kohta saadaan hakea paketit ihan itse.

Nyt täytyy pysähtyä ja kysyä, mikä on se salainen palkinto, jonka suomalaiset tästä ilmastollisesta itseruoskinnasta saavat? Maapalloon vaikutus on olematon (Suomen CO2 päästöt 0,14%). Kaikki tämä voimavara voitaisiin ennemmin suunnata vaikka kiinalaisten ja intialaisten vaihto-opiskelijoiden kouluttamiseen puhtaista tuotantoprosesseista.

Ehkäpä suuri osa poliitikoistamme on mennyt niin syvälle omaan hyvyyteensä, että kaikkien muiden ajatukset näyttävät heistä hyökkäyksiltä, vaikka todellisuudessa heidän omat ajatuksensa ovat mustuneet. Jonkun täytyy herättää nämä ihmiset. Ja parhaita tähän olemme me luonnon lähellä asuvat, me, jotka ymmärrämme elämän realiteetteja paremmin. Todellinen vihreys ei kasva ruukussa keskustassa, vaan maakuntien mullissa.

John Locke uskoi, että vallankumous ei ole pelkästään oikeus, vaan peräti velvollisuus tietyissä olosuhteissa. Meillä se tarkoittaa hallituksen kaatamista. Joten kun kohta koko Suomen marssiessa kuvainnollisesti Arkadianmäelle pysäyttämään jatkuva velkaantuminen ja muut älyttömyydet, täytyy oppositiopuolueiden muistaa, että vihollisen vihollinen on ystävä. Seuraavaan hallitukseen kaivataan elämänkokemusta ja viisautta, sellaista presidentillistä otetta, josta John Locke voisi olla ylpeä.

Nykyhallituksen kerätessä kamojaan, tarinan opetus on, että pohjimmiltaan lait eivät ole tarkoitettu estämiseen ja kontrollointiin, vaan vapauden säilyttämiseen ja vahvistamiseen.